1990-luvulla alkanut kansainvälistyminen myös puolustuspolitiikassa koskettaa merivoimiamme uudella vuosituhannella päivittäin. Muutokset maanosamme turvallisuuspoliittisessa ilmapiirissä ovat osaltaan synnyttäneet maiden ja liittoumien välille uusia toiminnan muotoja. NATOn rauhankumppanuusohjelma on kerännyt alleen suuren joukon entisen Varsovan Liiton maita ja itsenäistyneitä Neuvostoliiton osia sekä puolueettomat maat Suomen, Ruotsin ja Itävallan.
Merivoimiemme kansainvälisen toiminnan painopiste on muotoutunut NATOn rauhankumppanuusohjelman ympärille. Rauhankumppanuusohjelma tähtää eri valtioiden yhteistoimintakyvyn luomiseen monikansallisissa operaatioissa.
NATOn rauhankumppanuusohjelma on pullollaan erilaisia käsitteitä ja määritelmiä. Ohessa on avattu niistä muutamia:
- PFP, Partnership for Peace = suuri yläkäsite
- PWP, Partnership Working Program = Kumppanuuden työohjelma, menu
- IPP, Individual Partner Program = yksittäisen maan valitsemat osat PWP:stä ja maan omat esitykset
- Assessment = arvio IPP:n toteutumisesta, jatkossa arvio PARP-kierroksen tavoitteiden toteutumisesta
- PARP, Planning and Review Process = PFP:n kova ydin, NATOn puolustussuunnittelun kopio, 6 vuoden sykli
- PG:t, Partnership Goal = kumppanuustavoitteet PARP:ssa. NATOn ja kumppanuusmaan välillä sovittavat tavoitteet antavat NATOn suunnittelijoille pohjan
- IPP:hen tulisi sisällyttää ne PFP-toiminnot joihin maa osallistuu saavuttaakseen PG:t.
Kahdeksatta vuotta mukana
Merivoimat on osallistunut PfP-harjoituksiin ja In the Spirit of PfP-harjoituksiin vuodesta 1993 alkaen. Harjoituksille on yhteistä niiden skenaario. Kaikissa harjoituksissa kahden riitelevän maan välille on saavutettu aselepo, jota valvomaan asetetaan monikansallinen kriisinhallintavoima. Kriisinhallintajoukkojen merellisiin tehtäviin kuuluvat merisaarto, merialueen valvonta, miinanraivaus- ja pelastustehtävät.
Vuosittain toistuva Yhdysvaltojen johtama Baltops harjoitus pidetään Itämerellä. Niihin on osallistuttu miinalaivoilla ja ohjusveneillä. Ne ovat pelkästään alusten ja alusosastojen välisiä harjoituksia. Cooperative Banners ja Jaguar ovat joka toinen vuosi toistuvia PfP-harjoituksia, joihin osallistuu joukkoja kaikista puolustushaaroista. Ko. harjoitukset pidetään yleensä Tanskan salmien, Ruotsin ja Norjan alueella. Kyseisiin harjoituksiin on osallistuttu miinalaivoillamme sekä esikuntahenkilöstöllä.
Alusyksiköiden lisäksi merivoimista on osallistunut henkilöstöä PfP-karttaharjoituksiin eri puolilla Eurooppaa. Merivoimat lähettää edustajiaan säännöllisesti osaan NATO-työryhmistä ja työryhmäkokouksista.
PARP on edennyt kolmanteen vaiheeseen. Kuluvan vuoden aikana on valmisteltu ja neuvoteltu NATOn edustajien kanssa merivoimille tarjottujen uusien kumppanuustavoitteiden sisällöstä. Merivoimille neuvoteltiin 12 kumppanuustavoitetta. Merivoimat on sitoutunut asettamaan kaksi miinalaivaa yhtä aikaa rauhanturvaoperaatioon Itämeren ja Euroopan alueella pyynnöstä 30 vuorokauden kuluessa maksimissaan puolen vuoden ajaksi.
Operaatiopäätökset tehdään Suomessa
Osallistumisesta operaatioihin päätetään viime kädessä tapaus tapaukselta Suomessa. Miinalaivojen lisäksi olemme sitoutuneet asettamaan henkilöstöä monikansallisiin esikuntiin tarvittaessa. Muita kumppanuustavoitteita ovat mm:
- Pohjakartoitustiedon kerääminen siten, että sitä kyetään tulevaisuudessa jakamaan alusten ja ns. miinantorjuntakeskusten välillä data-muodossa.
- Salatut merelliset viestiyhteydet.
- Vedenalainen puhelin. Miinantorjuntaosaston johtoalusten tulee kyetä kommunikoiman sukellusveneiden kanssa tietyissä tilanteissa.
- Strateginen merikuljetus, jossa omat maavoimien joukot kuljetetaan toiminta-alueelle. Tavoite on merivoimien luettelossa, mutta varsinaisesti Pääesikunnan ja Puolustusvoimien Kansainvälisen Keskuksen vastuulla.
- Selvitys kaupallisten tankkereiden vuokraamisesta polttoainetäydennyksiin kriisialueelle
- Täydentäminen satamassa
- Ilmasta tapahtuva täydentäminen. Helikoptereista tapahtuvaa pienimuotoista täydentämistä,
joka edellyttää toimintamenetelmien hallintaa ja pienehköjä hankintoja Par-aluksille.
Uusista kumppanuustavoitteista päätettiin lopullisesti toukokuun puolivälissä pidetyissä neuvotteluissa NATOn päämajassa Brysselissä. Neuvotteluja edelsi poliittisen tason päätös siitä, mihin halutaan sitoutua ja mihin ei. Neuvottelujen jälkeen Nato-maat hyväksyivät kumppanuustavoitteet, jonka jälkeen ne virallistettiin.
On nähtävissä, että NATO-keskeisestä PfP-toiminnasta ollaan siirtymässä Euroopan Unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edellyttämiin toimintoihin.
Ruotsin kanssa yhteisharjoituksia
Merivoimat on osallistunut ja järjestänyt nk. kahdenvälisiä harjoituksia Ruotsin kanssa vuodesta 1998 alkaen. Viime vuoden elokuussa toteutettiin Pohjanlahdella toista kertaa laaja yhteisharjoitus Lovisa-OO. Se toteutettiin Saaristomeren Meripuolustusalueen 6. Ohjuslaivueen voimin ja siihen osallistui 13 alusta molempien maiden merivoimista.
Ruotsin merivoimien kanssa toteutettavan jo vakiintuneen harjoittelutoiminnan ohella merivoimamme on tukenut Viron merivoimien kehittämisistä. Viron merivoimille on luovutettu vartioveneet Rihtniemi ja Rymättylä, virolaisia meriupseereita on koulutettu
Merisotakoulun eri kursseilla ja tämän vuoden aikana on käynnistetty nk. kummilaivuetoiminta, joka tähtää virolaisille annettavaan koulutus- ja asiantuntijatukeen.
Merivoimat osallistuu aktiivisesti kansainväliseen merivoimatoimintaan lähialueellamme. Harjoituksissa saamme mahdollisuuden näyttää ammattitaitoamme ja verrata sitä muiden maiden ammattitaitoon. Osallistumisemme pannaan merkille. Siksi on tärkeää, että aina kun alus tai edustaja osallistuu kansainväliseen tapahtumaan, näytämme parastamme merivoimien ja Suomen parhaaksi.
Vuonna 2001 laadittava turvallisuuspoliittinen selonteko/tarkistus koskee varmuudella myös puolustusvoimien ja sitä myötä merivoimien osallistumisesta eurooppalaiseen kriisinhallintatoimintaan.