Suomi ottaa puolen vuoden päästä, toukokuun ensimmäisenä, Kosovossa prikaatin johtoonsa. Amiraali Kaskeala pitää tätä kaikkien aikojen suurimpana rauhanturvakoetuksena, mitä Suomella on koskaan ollut. Tähän tulevaisuuden suurhaasteeseen satsataan resursseja, osaamista ja henkilökuntaa. Kyse on ennen kaikkea laadullisesta panostamisesta. Suunnittelu on jo aloitettu, ja sitä johtaa prikaatikenraali Paavo Kiljunen. Puoli vuotta kestävän operaation komentajasta ei kuitenkaan vielä ole tehty lopullista päätöstä.
Brittien komentaja soitti minulle viime vuonna joulun tienoilla ja kysyi, voisimmeko ajatella, että pohjoismaat ottaisivat prikaatin vuorollaan johtoonsa, Kaskeala kertoo.
He näet aikovat keskittyä Bosniaan ja vetää joukkojaan pois Kosovosta. Tämä osoittaa, mikä luottamus meihin on briteillä.
Suomalaisten määrää ei aiota lisätä, päinvastoin. Puoli vuotta se pysyy ennallaan, mutta sitten vähennetään määrää. Muutenkin kaikki maat ovat pienentämässä Kosovon panostaan.
Prikaatin johdon ottaminen on mahdollista, kun pataljoona pienennetään parilla sadalla hengellä. Me käytämme sen esikunnan ja esikunta- ja viestikomppanian miehittämiseen 140 henkeä. Esikunta on kuitenkin monikansallinen. Olemme täyttäneet paikat miehen tarkkuudella ja esikuntakokoonpanosta on sovittu brittien, irlantilaisten, ruotsalaisten norjalaisten, tshekkien ja slovakien kesken. Suomi on tietysti päävastuullinen, ja meillä on tietysti kaikkein vahvin miehitys. Suomi vetää prikaatia ensin, sitten on Ruotsin vuoro. Esikunnan ja viestiyksikön on tarkoitus jäädä sinne vuodeksi.
Pataljoonan supistamista auttaa 250 irlantilaisen tulo tukemaan meidän pataljoonaamme. Pataljoona muuttuu siis suomalais/irlantilaiseksi. KFOR:n sektorit ovat olleet suurten NATO- maiden johdossa. Nyt Yhdysvaltain, Ranskan ja Saksan rinnalle nousee Suomi, joka vastaa yhdestä sektorista ja prikaatin johtamisjärjestelmästä 1.5. 2003 alkaen.
Neljän prikaatin ratkaisu on vain väliaikainen. Ilmeisesti vuoden kuluttua siirrytään kolmen prikaatiin.
Kyseessä on poliittisestikin varsin mielenkiintoinen prikaati, koska ensi kertaa irlantilaiset ja britit tulevat työskentelemään samassa prikaatissa suomalaisessa johdossa, amiraali Kaskeala hymähtää.
Perinteiset missionit loppuvat
Perinteisiä, YK:n peruskirjan VI luvun mukaisia valvontajoukko-operaatioita ei juurikaan enää perusteta, – Kyproksen, Siinain tai Libanonin kaltaisia missioneja. Ne loppuivat kylmän sodan mukana. Siihen asti supervallat pitivät jaetussa maailmassa omansa kurissa. Valvontajoukkoja pantiin sinne, missä itä ja länsi katsoivat järkeväksi pitää pieni puolueettomien maiden joukko vahtimassa sopimusten noudattamista.
Tällaisella valvontaorganisaatiolla ei pantu toimeen rauhansopimuksia, se toimi vain YK:n silmänä ja korvana. Voima tuli supervaltojen omiensa kurissa pitämisestä. Alueelliset kriisitkin olivat valtioiden välisiä.
Amiraali Kaskeala luonnehtii rauhanturvatoiminnan kehitystä maailmalla.
- Nykyään kriisit ovat sisäisiä, – Itä-Timorilla, Lähi-idässä, Balkanilla, Kaukasiassa, ym. ne ovat etnisten, uskonnollisten ym. syiden aiheuttamia valtioiden sisällä. Siellä osapuolet on saatava noudattamaan solmittuja aselepoja tai rauhansopimuksia, ja se onnistuu vain, kun on riittävästi voimaa takana. Siksi rauhanturvaamistoiminnan asiantuntijan, YK:n pääsihteeri Kofi Annanin raportti YK:n taannoisesta toiminnasta Balkanilla on murskaava: ikinä enää ei YK:ta saa asettaa tilanteeseen, jossa ei kyetä tehtävään. YK menettää uskottavuutensa.
UNMEE poikkeus
- Tänä päivänä on äärimmäisen vaikeaa löytää kahden valtion välistä ristiriitatilannetta, jossa ilman voimannäyttöä kyettäisiin pitämään rauhansopimus. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin UNMEE (United Nations Mission in Ethiopia and Eritrea) perinteisenä valvontatehtävänä, jossa Etiopian ja Eritrean välillä on selkeästi neuvoteltu rauhansopimus.
- YK on aloittanut operaation noin kaksi vuotta sitten. Sillä on operaatiossa noin 4000 miehen joukko. Meiltä lähtee sinne ensi kesäkuussa vuoden komennukselle 180 miehen esikuntakomppania. EK siksi, että siinä vaaditaan enemmän teknistä osaamista ja paremmin koulutettua väkeä. Kilpailua paikasta käytiin viime metreille asti, koska myös Ruotsi ja Itävalta olivat ilmoittaneet halukkuutensa osallistua operaatioon. YK hyväksyi Suomen tarjouksen 8.10. todennäköisesti siksi, että me olimme ensimmäisinä Irlannin kanssa neuvottelemassa seuraavasta vuorosta. Kirjaamattomasti on näet sovittu, että UNMEEn esikuntakomppanian hoitavat EU-maat vuorotellen; ensin Tanska, sitten Ranska, Irlanti ja nyt me. Ruotsi ja Itävalta tulevat varmaankin seuraavina.
- Vastaisissa operaatioissa on joka tapauksessa hyväksyttävä, ettei voida rajoittua vain perinteisiin valvontajoukkotehtäviin. Tämä pykälä täytyy poistaa, kun tarjotaan joukkoja myös YK:n käyttöön. Täytyy olla valmis myös rauhaan pakottamiseen. Näin on menetelty esimerkiksi Itä-Timorin YK-operaatiossa, jossa on käytetty voimaa varsin tehokkaasti,
ISAF:issa toistaiseksi
- Tämä koskee myös ISAF-operaatiota. YK totesi heti alkuun, ettei sillä ole kapasiteettia, vaan sen pitää olla coalition of the willing. Sitten kun operaatio on saatu stabiiliin tilaan, se voidaan korvata YK-vetoisella systeemillä. Nyt meiltä on 46 upseeria Afganistanisssa. Hallitus on antanut meille luvan enintään 60 sotilaan lähettämisen mukaan lukien yhteysupseerit Ankarassa ja Tampassa.
- ISAF jatkuu toistaiseksi kuuden kuukauden mandaatein. Alueen laajentaminen ei ole kenenkään intresseissä. Tehtävänä on ensi sijassa turvata keskushallinto Kabulissa, mutta ei sen ulkopuolella. Se olisi mahdoton operaatio, koska maata ei ole koskaan keskitetysti johdettu, vaan alueet ovat enemmän tai vähemmän sotalordien johdossa.
- Koko Balkan, – SFOR, KFOR ja nyt myös Makedonia, on uskottavan toimeenpanijan hallussa, jolle YK antaa mandaatin ja hoidattaa sen kuntoon. Myöhemmin voidaan tilalle ottaa jokin pienempi YK:n valvontasysteemi. Bosniaan ja Kosovoon jää aikaa myöten joukkojen lähtiessä vain tarkkailijoita. Libanonissakin harkittiin joukkojen tilalle tarkkailijoita, mutta supistaminen on edelleenkin kesken Palestiinan/Israelin tilanteesta johtuen.
- Bosniasta ei vielä uskalleta lähteä pois. Daytonin sopimusmalli, joka pakottaa väestöryhmät sekoittumaan ja asumaan keskenänsä, ei kuitenkaan täysin toimi, koska väki ei itse sitä halua. Mutta länsimaiseen moraaliin ei mahdu poislähteminen ja tappelujen salliminen. Antaa ajan kulua ja odotetaan, josko siitä tulisi Titon mallin mukainen monikansallinen yhteisö. Joka tapauksessa Bosniassa rauhaan pakottamisen vaihe on jo ohi, nyt sieltä vähitellen vetäydytään. Alun 60 000 sotilaasta on saatu vahvuus supistumaan 12 000:een.
Suomalaiset pois Bosniasta
- Me joka tapauksessa poistumme kokonaan Bosniasta ensi kesänä. Meillähän on viime vuodet ollut cimic-tehtävä, joka on hoidettu aivan erinomaisesti ja pakolaisten paluumuuton järjestäminen on sujunut hienosti. Mutta ennen pitkää operaatiossa tulee mietintävaihe, olemmeko itse asiassa hidastamassa yhteiskunnan omatoimista jaloilleen pääsyä. Meidän cimic-tehtävämme tulisi kuulua Bosnian hallitukselle, jossain vaiheessa sen pitää ottaa itse siitä vastuu.
- Balkanilla Makedonia jatkuu vielä Naton operaationa, sehän sai juuri jatkoaikaa 15.12. asti. Makedonian vaalit rohkaisivat tässä mielessä, ehkä jatkoa ei tarvita vastaisuudessa. Siitä harkittiin EU:n ensimmäistä operaatiota, mutta se ei ole järkevää niin kauan kuin Nato-organisaatio on käytettävissä. Helpompaa olisi siirtää SFOR EU:n hoitoon, koska amerikkalaisten panos joka tapauksessa supistuu.
- Nämä kaikki ovat rauhaan pakottamisoperaatioita, joissa varsinkin alkuvaiheessa amerikkalaisten panos on ollut tärkeä. Heidän avullaan on saatu uskottavuutta. Minusta on aina vaikeaa lähettää suomalaisia rauhaan pakottamiseen, jos takana ei ole riittävästi voimaa.
Terminologiaa
Suomen kielessä rauhaan pakottamisella on paha kaiku. Poliitikkojen on ollut vaikea hyväksyä termiä rauhaan pakottaminen. Oikeastaan se on käännetty väärin, sillä peace enforcement vastaa sanaa law enforcement, joka merkitsee käskyjen noudattamisen valvontaa, rauhansopimuksesta kiinni pitämistä, tarvittaessa vaikkapa asein. Ihan niin kuin poliisin valtuuksin.
Kaikille muille maille Balkanin operaatiot ovat rauhaan pakottamista, meille laajennettua rauhanturvaamista. EU:n Petersbergin tehtävässä rauhaan pakottaminen on meillä käännetty poliitikkojen vuoksi rauhan palauttamiseksi. Ruotsalaisetkin käyttävät termiä fredsframtvingande operation’= rauhaan pakottamisoperaatio.
